Suomessa on nyt julkaistu matalan riskin uhkapelaamisen ohjeet (LRGG), jotka on mukautettu kanadalaisista käytännöistä. Näiden ohjeiden taustalla on kansainvälinen hanke, joka toteutettiin vuosina 2017–2021 kanadalaisten tutkijoiden johdolla. Tavoitteena oli kehittää näyttöön perustuvia ohjeita uhkapelaamisen haittojen vähentämiseksi.
Uhkapelaamisen riskit ja trendit
Uhkapelaaminen, kuten alkoholin käyttö, on laillinen toiminta, joka sisältää riskejä. Tutkimusten mukaan uhkapelaamiseen liittyvien haittojen riski kasvaa, kun ihmiset käyttävät enemmän aikaa ja rahaa uhkapeleihin. Vaikka alkoholin kulutukselle on asetettu näyttöön perustuvia rajoja riskialttiuden vähentämiseksi, vastaavia ohjeita uhkapelaamiseen ei ole aiemmin ollut.
Kun matalan riskin ohjeet julkaistiin, arvioitiin niiden vaikutuksia suomalaisten uhkapelaamiseen. Tulokset osoittivat, että matalan riskin uhkapelaaminen yleistyi Suomessa vuosien 2011 ja 2019 välillä, ja aikuisten osuus, jotka pelasivat matalan riskin rajoissa, kasvoi 29 prosentista 39 prosenttiin.
Haavoittuvat ryhmät
Vaikka kehitys on ollut myönteistä, osa väestöryhmistä, kuten 60–74-vuotiaat aikuiset ja pienituloiset naiset, näyttää olevan edelleen korkeammassa riskissä. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää kohdennettuja ehkäiseviä toimenpiteitä näille ryhmille.
Ohjeiden soveltaminen ja käytännön testaus
Viimeisten kolmen vuoden aikana on toteutettu kansallisia tutkimuksia, joissa on selvitetty, kuinka hyvin matalan riskin ohjeet toimisivat Suomessa. Tutkimuksissa kerättiin tietoa uhkapelaajilta sekä ennaltaehkäisy- ja hoitoalan ammattilaisilta. Tulokset korostivat selkeyden, arkikielen ja kulttuurisesti tuttujen tapojen merkitystä ohjeiden esittämisessä.
Ohjeiden käytännön soveltamisessa on otettu huomioon myös suomalaiset tutkimustulokset. Esimerkiksi pelityyppien ja kulutuksen ylärajoja on osittain alennettu, mutta pelifrekvenssin raja pysyy ennallaan.
2-4-2-ohjeet
Suomalaiset matalan riskin uhkapelaamisen ohjeet tiivistyvät kolmeen perusperiaatteeseen: 2-4-2. Riskien vähentämiseksi on syytä välttää uhkapelaamista, jos se ylittää 2 prosenttia kuukausittaisesta nettotuloista, yli 4 päivänä kuukaudessa tai yli 2 eri pelityyppiä. Erityisesti haavoittuvimmille ryhmille, kuten päihdeongelmista tai mielenterveysvaikeuksista kärsiville, voi olla järkevää pelata alle suositeltujen rajojen tai olla pelaamatta lainkaan.
Käytännön työkalut ja viestintä
Vuonna 2025 alkanut käytännön soveltaminen keskittyi ohjeiden muuntamiseen käytännön työkaluiksi. Tavoitteena oli tuoda tutkimustietoa kansan ulottuville ymmärrettävällä ja arkeen liittyvällä tavalla. Tärkeä osa tätä prosessia oli interaktiivisen itsearviointityökalun kehittäminen, joka auttaa käyttäjiä arvioimaan omaa pelikäyttäytymistään ohjeiden valossa.
Työkalun ohella lanseerattiin myös terveysviestintäkampanja, joka selittää matalan riskin uhkapelaamista yksinkertaisilla ja käytännöllisillä termeillä. Toteutusprosessi edellytti tiivistä yhteistyötä tutkijoiden ja viestintäalan ammattilaisten välillä. Viestintää testattiin ja hiottiin, jotta varmistettaisiin sen selkeys ja kulttuurinen sopivuus suomalaisessa uhkapelimaailmassa.
Tulevaisuuden näkymät
Seuraava askel on arvioida, kuinka hyvin ohjeet tunnetaan ja miten niitä noudatetaan käytännössä. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää toimenpiteitä, jotka tukevat turvallista ja vastuullista uhkapelaamista Suomessa.