Suomessa on jätetty 28 iGaming-lupahakemusta kansalliselle poliisihallitukselle siitä lähtien, kun hakemusikkuna avautui 1. maaliskuuta 2026. Odotusten mukaan hakemusten kokonaismäärä voi nousta lähes 50:een ennen säädellyn markkinan avautumista 1. heinäkuuta 2027. Tiedot saatiin Pekka Ilmivaltalta, joka toimii Nordic Legalin Suomen toimiston johtajana. Vapaata tiedonantoa koskeva pyyntö maaliskuun lopulta oli jo nostanut hakemusten määrän 24:ään vain hakemusikkunan ensimmäisen kuukauden aikana.
Sääntelykehys
Suomen uusi arpajaislaki hyväksyttiin eduskunnassa 16. joulukuuta 2025 156–9 -äänin, ja presidentti allekirjoitti lain 16. tammikuuta 2026. Tämä lainsäädäntö purkaa Veikkauksen yksinoikeudet verkkokasinopeleihin, vedonlyöntiin ja kolikkopeleihin. Veikkaus säilyttää edelleen monopoliasemansa arpajaisissa, raaputusarvoissa ja fyysisissä kolikkopeleissä.
Siirtymä tapahtuu vaiheittain. Kansallinen poliisihallitus käsittelee B2C-lupahakemuksia, ja hakemusten käsittelyaika on ilmoitettu olevan kolmesta kuuteen kuukauteen per hakemus. Ensimmäisiä hyväksyntöjä odotetaan vuoden 2026 viimeiselle neljännekselle. 1. heinäkuuta 2027 alkaen uusi suomalainen valvontaviranomainen, joka toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa, ottaa poliisihallituksen paikan pääasiallisena sääntelijänä. B2B-lisensointi ohjelmistotoimittajille alkaa erikseen vuonna 2027, ja lisensoidut B2C-operaattorit on velvoitettu tekemään yhteistyötä ainoastaan lisensoitujen B2B-kumppaneiden kanssa 1. heinäkuuta 2028 lähtien.
Markkinakatsaus: Veikkaus ja harmaat toimijat
1. heinäkuuta 2027 asti vain Veikkauksella on laillinen oikeus mainostaa ja harjoittaa uhkapalveluja Suomessa. Valtion omistama toimija raportoi 936,3 miljoonan euron liikevaihdosta vuonna 2025, mikä oli laskua edellisvuoden 959,1 miljoonasta eurosta. Veikkaus palautti hallituksen omistukseen 466,4 miljoonaa euroa vuoden aikana. Sen bruttopelivoitoista 61 % tuli digitaalisista kanavista, mikä korostaa markkinan siirtymistä verkkoon ennen liberalisointia.
Ulkomaisille alustoille suuntautuvan pelimäärän kasvu osoittaa, miksi lainsäädäntö sai lähes yksimielisen tuen. Suomen hallituksen arvio, joka on esitetty eduskuntadokumentissa HaVM 28/2025 vp, vahvisti, että noin puolet maan digitaalisesta uhkapelimäärästä tapahtuu nykyisin kotimaisen sääntelykehyksen ulkopuolella. Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski arvioi, että "Veikkaus ei ole pitkään aikaan ollut aito monopoli uhkapelissä Suomessa. Eri arvioiden mukaan jopa 600–900 miljoonaa euroa pelataan vuosittain virallisen järjestelmän ulkopuolella."
Tuota rahaa keräävät pääasiassa Maltalla (MGA) tai pienemmässä määrin Curacaossa lisensoidut toimijat. Näiden oikeudet eivät kuitenkaan tällä hetkellä tarjoa laillista perustaa suoraan suomalaisille pelaajille, vaikka ne eivät estäkään suomalaisia asukkaita pääsemästä ulkomaisille sivustoille. Ahvenanmaalla toimiva PAF on ainoa muu taho, jolla on erikoisasema tarjota tiettyjä uhkapelipalveluja Suomessa erillisen maakuntakehyksen mukaan.
Uuden lain mukaan EU-lisenssi, kuten MGA-autorisaatio, ei automaattisesti oikeuta markkinoille pääsyyn Suomessa. Suomen sääntelijät ovat vahvistaneet, että toimijoiden, jotka tällä hetkellä palvelevat suomalaisia pelaajia MGA- tai Curacao-lisenssillä, on hankittava kotimainen suomalainen lisenssi, jotta ne voivat laillisesti markkinoida ja toimia maassa, kun sääntelykehys on voimassa. Lisensoimattomista toimijoista saatu voitto käsitellään verotettavana tulona, mikä on toimenpide, joka on suunniteltu nopeuttamaan kanavoitumista. Toimijat, jotka jatkavat markkinoimista ilman lupaa, kohtaavat hallinnollisia toimia, mukaan lukien markkinointikielto.
