Suomen pelimarkkinat ovat muuttumassa merkittävästi, kun eduskunta hyväksyi joulukuussa 2025 uuden iGaming-lain. Tämä laki päättää Veikkauksen pitkään jatkuneen monopoliaseman ja avaa ovet yksityisille pelitoimijoille heinäkuusta 2027 alkaen. Vaikka Veikkaus säilyttääkin yksinoikeuden maapelitoimintaan, arpajaisiin ja raaputusarpoihin, kilpailu verkkopelaamisessa lisääntyy.
Suomen pelimarkkinat lukuina
- Yksi maailman korkeimmista asukaskohtaisista peliosallistumisista
- Vuoden 2026 arvioitu kokonaispelimarkkinoiden GGR 1,9 miljardia euroa
- Monopolioperaattorin GGR 931 miljoonaa euroa
- Arviolta 81 % kokonaismarkkinoiden GGR:stä tulee verkkopelaamisesta
Maassamme on perinteisesti ollut korkea peliosallistuminen, ja arvioiden mukaan noin 70 % väestöstä osallistuu johonkin pelimuotoon vuosittain. Tämä on osittain seurausta pelien laajasta saatavuudesta. Esimerkiksi lauantaisin televisiossa esitettävät arvontatilaisuudet ovat osa suomalaista kulttuuria. Monissa Suomalaisten kaupoissa ja huoltoasemilla on peliautomaatteja, mutta tällä hetkellä kaikki pelitoiminta on Veikkauksen hallinnassa, joka on yksi Euroopan viimeisiä valtiomonopoleja.
Uuden lain vaikutukset
Uuden lain myötä suomalaiset iGaming-toimijat tulevat maksamaan 22 %:n kiinteän verokannan kokonaispelituotostaan (GGR). Lisäksi heiltä peritään vuosittainen lisenssivalvontamaksu, joka vaihtelee 4 000 eurosta 434 000 euroon riippuen vuosittaisesta GGR:stä. Tämä tarkoittaa, että pienemmät toimijat, joiden GGR on alle 100 000 euroa, maksavat vähemmän kuin suuremmat toimijat, joiden vuosittainen GGR ylittää 50 miljoonaa euroa.
Markkinan kehitys ja haasteet
Vaikka Suomi on pieni maa, sen pelimarkkinoilla on kansainvälisesti vertaillen korkea osallistumisaste. Economist-lehden mukaan Suomi sijoittui vuonna 2017 neljänneksi asukaskohtaisissa pelitappioissa. Veikkauksen arvioitu markkinaosuus on 51 %, mutta sen GGR on laskenut merkittävästi 1,8 miljardista eurosta vuonna 2017 931 miljoonaan euroon vuonna 2025.
Viime vuosina on kasvanut konsensus tarpeesta uudistaa Suomen pelijärjestelmää, sillä Veikkauksen markkinaosuus on jatkuvasti heikentynyt. Maassa on myös merkittävä harmaa markkina, ja arvioitu kanavointiaste on vain noin 50 %, kun se oli vielä kymmenen vuotta sitten 90 %.
Mustan markkinan haasteet
Uuden lain myötä harmaan markkinan toimijoille tulee uusia haasteita. Lisenssittömät toimijat joutuvat maksamaan tuloveroa, ja pelkästään suomen kielen käyttö verkkosivustoilla tulee herättämään sääntelyviranomaisen huomiota. Tämä on iso muutos nykyisiin sääntöihin verrattuna, joissa lisenssittömät toimijat ovat voineet toimia laillisesti suomenkielisillä sivustoilla, kunhan eivät ole suoraan markkinoineet suomalaisille asiakkaille.
Regulaattorin rooli
Suomen pelitoiminnan ohjaaminen lisensoituihin kanaviin riippuu pitkälti sääntelyviranomaisen aktiivisuudesta ja ennakoivasta lähestymistavasta. Jarkko Nordlund, Veikkauksen iCasino- ja urheiluvedonlyöntiyksikön johtaja, toteaa, että nykyisessä sääntelykehyksessä ei ole riittävästi mekanismeja mustan markkinan torjumiseksi. Tulevaisuudessa on kuitenkin toivottavaa, että uusi sääntely auttaa ohjaamaan pelaamista laillisiin kanaviin ja samalla vähentämään pelihaittoja sekä lisäämään valtion verotuloja.