Suomi valmistautuu avaamaan pelimarkkinansa ja ottamaan käyttöön uuden lisenssijärjestelmän, jonka on tarkoitus olla tiukasti valvottu ja valvontaa noudattava. Tämä muutos tuo mukanaan kysymyksiä siitä, kuinka uskottavaa valvonta voi olla, kun valtiollinen monopolioperaattori on useaan otteeseen testannut ja venyttänyt lainsäädännön rajoja.
Monopolin historia sääntöjen testaajana
Yksi ilmeisimmistä esimerkeistä on markkinointisäännösten rikkominen. Monopolioperaattori on vuosien varrella koetellut sääntöjen rajoja ja kuvannut esimerkiksi Kansallisen poliisilaitoksen tarkastuksia osana sen viestintää viranomaisten kanssa. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka vakavasti monopolioperaattori itse suhtautuu sääntöjen noudattamiseen.
Vuoden 2024 lopulla suomalaismediassa raportoitiin, että Kansallinen poliisilaitos puuttui monopolioperaattorin televisiomainontaan, kun havaittiin, että uhkapelimainontaa oli esitetty ohjelmissa, jotka on suunnattu alaikäisille. Tällaisia ohjelmia olivat muun muassa Richard the Stork, perheystävällinen animaatioelokuva, joka on erityisen suosittu nuorten lasten keskuudessa.
Haavoittuvien ryhmien suojeleminen
Vastaavia esimerkkejä löytyy myös haavoittuvien henkilöiden ja vastuullisen pelaamisen suojelemisesta. Tutkivat journalistit ovat havainneet, että monopolioperaattorin fyysiset peliautomaatit ovat keskittyneet kohtuuttomasti matalatuloisille alueille ja kaupunginosiin. Tämä toistaa vuonna 2018 dokumentoitua kaavaa: mitä vähemmän ihmisillä on varaa hävitä, sitä enemmän he löytävät ympäriltään monopolioperaattorin koneita. Nämä peliautomaatit eivät rajoitu kasinoihin tai erillisiin pelihuoneisiin, vaan ne ovat avoimesti esillä tuhansissa supermarketeissa, kioskeissa, ravintoloissa ja huoltoasemilla, muuttaen tavallisia ympäristöjä pieniksi kasinoiksi ja toimiessaan samalla jatkuvana uhkapelimainontana niin aikuisille kuin lapsille.
Lisensointi, kilpailu ja markkinaviesti
Kilpailuoikeus tuo lisähaasteita monopolioperaattorille. EU-lain mukaan, kun yritys menettää laillisen monopolinsa markkinoiden avautuessa kilpailulle, se ei voi käyttää aikaisemmasta monopolista saatuja etujaan suojatakseen asemaansa uudessa kilpailutilanteessa. Tällä hetkellä Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on kesken oleva tutkinta siitä, onko monopolioperaattori käyttänyt monopoliasemaansa väärin.
Uuden lisenssijärjestelmän mukaan uhkapeliyrityksille, joita on rangaistu laittomasta markkinoinnista viimeisten kahden vuoden aikana, ei myönnetä lisenssiä. Monopolioperaattori sai tällaisen kieltopäätöksen marraskuussa 2024 liittyen laittomaan uhkapelimarkkinointiin, erityisesti Richard the Stork -tapauksessa. Tämä olisi teoriassa voinut aiheuttaa vakavan lisensointiongelman. Käytännössä vaikuttaa siltä, että monopolioperaattori on onnistunut kiertämään ongelman hakemalla lisenssiä eri oikeushenkilön kautta, sillä lisenssihakemuksen arviointi on aina tiettyyn entiteettiin sidottua.
Sääntöjen muokkaaminen tarpeen mukaan
Lisäksi vaikuttaa siltä, että silloin kun säännöt ovat ongelmallisia monopolioperaattorille, niitä voidaan yksinkertaisesti muuttaa. Lainsäädäntöehdotus, joka mahdollistaa monopolioperaattorille arpalippujen tarjoamisen lahjoina, etenee nyt nopeasti, vaikka tämä käytäntö poistettiin vain muutama vuosi sitten vastuullisen pelaamisen perusteella. Ehdotuksen taustalla on ainoastaan monopolioperaattorin bruttopelaamistulojen kasvattaminen, huolimatta Kansallisen poliisilaitoksen, Kilpailu- ja kuluttajaviraston, tutkijoiden ja uhkapelihaittoja käsittelevien organisaatioiden esittämistä huolista.
On selvää, että sama etuoikeus uhkapelituotteiden tarjoamiseen lahjoina ei tule laajenemaan muihin toimijoihin markkinoilla. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka rehellinen ja tasapuolinen uusi lisenssijärjestelmä todella tulee olemaan.
