Suomessa on yli 50 vuoden ajan ollut sopimus valtion ja hevosurheilun välillä, jonka mukaan ATG:n pelitoiminta rahoittaa hevosurheilua. ATG perustettiin vuonna 1974 valtion aloitteesta, tarkoituksena ratkaista hevosurheilun taloudellisia ongelmia. Peliyrityksen rooli on ollut keskeinen, ja se on tuottanut varoja alan kehittämiseksi.
Kuitenkin vuodesta 2019 alkaen ATG on menettänyt monopoliasemansa, kun pelimarkkinoita säädeltiin uudelleen. Muutos oli ATG:lle tervetullut, sillä kilpailu markkinoilla voisi teoriassa lisätä tuloja hevosurheilulle. Todellisuus on kuitenkin ollut toinen: ATG:n on nyt kilpailtava asiakaskunnastaan myös laittomien peliyritysten kanssa, jotka eivät noudata samoja sääntöjä tai maksa veroja Suomeen.
Valtion toimet ovat olleet hidasliikkeisiä. Vaikka vuonna 2025 annettiin tehtäväksi selvitys laittomien toimijoiden sulkemiseksi, ei hallitukselta ole tullut toimenpiteitä sen jälkeen. Samaan aikaan muut säädökset, kuten vastuullisen pelaamisen ja markkinoinnin vaatimukset, ovat tiukentuneet, mikä on osaltaan lisännyt ATG:n ja muiden alan toimijoiden kustannuksia.
Erityisesti hevosalan taloudellista tilannetta on heikentänyt spkyskaton korotus 18 prosentista 22 prosenttiin heinäkuussa 2024. Tämä tarkoittaa, että yli 200 miljoonaa euroa siirtyy vuosittain valtion kassaan sen sijaan, että ne käytettäisiin hevosalan tukemiseen. Alan toimijat, kuten kasvattajat, omistajat ja valmentajat, ovat jo pitkään kamppailleet taloudellisten haasteiden kanssa, ja tämä veronkorotus on vain pahentanut tilannetta.
Poliittinen kysymys
Hevosalan johtajat, Anders Källström (Svensk Travsport), Björn Nilsson (Svensk Galopp) ja Peter Norman (ATG), ovat nostaneet esiin kysymyksen valtion valitsemasta rahoitusmallista. He kysyvät, miten valtion toiminta voi tukea alan rahoitusmallia, kun samalla se muuttaa pelisääntöjä ja sallii laittomien toimijoiden toiminnan.
Heidän mielestään on tärkeää, että valtio ottaa huomioon hevosalan taloudelliset vaikutukset päätöksissään. Onko hallitus arvioinut, mitä korkea spkyskatto merkitsee verrattuna siihen, kuinka paljon hevosala tuo tuloja ja työllisyyttä maahan? Hevosala työllistää lähes 40 000 ihmistä ja sen taloudellinen merkitys on valtava.
Tarvitsemme muutoksia
Vaikka hevosala ei pyydä valtiolta takuita ATG:n kannattavuudelle, he vaativat kohtuullisia ja pitkäjänteisiä sääntöjä, jotka tukevat alan toimintaa. On aika toimia ja arvioida päätösten vaikutuksia. Esimerkiksi spkyskaton palauttaminen 18 prosenttiin voisi olla askel oikeaan suuntaan.
Käytännössä on välttämätöntä, että valtio tunnustaa hevosalan haasteet ja ryhtyy toimiin niiden ratkaisemiseksi. Muuten ala saattaa ajautua yhä syvempään taloudelliseen kriisiin, mikä vaikuttaa koko hevosurheilun tulevaisuuteen Suomessa.
