Suomessa pelimarkkinoiden sääntelyn myötä on noussut esiin kysymys sponsoroinnin ja vaikuttajamarkkinoinnin rajakohdista sosiaalisessa mediassa. Pelilain valmistelutyössä on todettu, että sponsoroinnin voi ymmärtää liittyvän urheiluun, vaikka tätä ei ole erikseen mainittu. Lain 56. pykälän mukaan sponsoroitu taho voi julkaista sponsoriaan sosiaalisessa mediassa, kun taas 51. pykälän 3 kohdassa kielletään vaikuttajamarkkinointi.
Nykyinen arpajaislaki ei sisällä tarkkoja säännöksiä sponsoroinnista, mutta se on ollut sallittu markkinointimuoto Veikkaukselle, kuitenkin muiden markkinointimuotojen lakisääteisten rajoitusten alaisena. Jos oletamme, että vain urheiluun liittyviä tahoja voidaan sponsoroida, herää kysymys siitä, onko urheilijan määrittely subjektiivinen vai objektiivinen arvio. Jos se on objektiivinen, mitkä ovat kriteerit?
Otetaan esimerkiksi Antti Tuisku, tunnettu laulaja, joka on myös vaikuttaja ja on ottanut osaa vakavampiin urheilutoimiin. Voiko häntä käsitellä sponsoroituna urheilijana pelilain kontekstissa, vai olisiko hän edelleen vaikuttaja? Entä jos muut vaikuttajat ottavat urheilun tosissaan säilyttäen samalla yleisönsä? Missä vaiheessa joku siirtyy vaikuttajasta urheilijaksi?
Yksi asia on kuitenkin selvä: sosiaalisessa mediassa näkyminen tapahtuu sponsorin nimen ja logon kanssa varustettujen julkaisujen kautta. Ehkä ainoa tulkinnanvarainen asia on se, voidaanko esimerkiksi iskulause sisällyttää logokuvastoon. Tämä ei ole vain teoreettinen kysymys, vaan sillä on konkreettisia vaikutuksia operatiivisten kumppanuuksien muotoon. Lisäohjeita odotetaan, mikä saattaa auttaa selventämään näitä kysymyksiä, mutta asia saatetaan lopulta jättää oikeuskäytännön varaan.
Keskustelu sponsoroinnin ja vaikuttajamarkkinoinnin rajoista on ajankohtainen ja tärkeä aihe pelialalla. Onko sinulla ajatuksia tai kokemuksia tästä asiasta?
